Punaiset terveyspommit

Punajuuri on ehdottomasti yksi suosikkikasviksistani. Käytän niistä vain juureksen, vaikka lehdetkin olisivat kuulemma hyvää syötävää. Tykkään punajuurista maun lisäksi niiden mahtavasta väristä eikä pelkästään ruoissa vaan myös ryytimaalla.

Punajuuret ovat superruokaa erityisesti sisältämiensä folaatin, kuitujen ja antioksidanttien vuoksi. Punajuuret sisältävät runsaasti myös mangaania, magnesiumia, kaliumia ja rautaa. Lisäksi punajuuret ovat hyviä C-vitamiinin ja pyridoksiinin (B6 -vitamiinin) lähteitä.

Kuten keväällä jo kirjoittelinkin voisimme me suomalaiset parantaa folaatin saantiamme. Folaattia tarvitsemme punasolujemme uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä ehkäisemään verisuoniemme ahtautumista. Folaatti lisäksi tukee hedelmöittymistä ja on erittäin tärkeä vitamiini alkuraskaudessa. Nyt on hyvä hetki parantaa folaatinsaantiaan nauttimalla runsaasti punajuuria lisäkkeinä ja erilaisissa ruoissa.

Punajuuri saa värinsä betalaiineista. Betalaiinit ovat antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöämme vanhenemiseen liittyviltä muutoksilta, ehkäisevät syövän syntyä ja suojavat sekä sydäntämme että verisuoniamme.

Punajuuria on perinteisten punaisten lisäksi myös valkoisina tai raidallisina. Muotokin voi vaihdella pyöreästä ja litteän mallisesta aina pitkuliaiseen muotoon saakka.

Itse pidän eniten punajuurista sellaisenaan paahdettuina ja nautin niitä lisäkkeenä. Punajuuriruoat ovat myös erittäin hyviä, kuten punajuurisosekeitto tai halloumin kanssa vuokaruokana. Borssikeittokin on yksi suosikkini. Tämän syksyn ensimmäinen rosollikin jo nautittu, joka mielestäni on todella hyvä syysruoka tuoreista juureksista valmistettuna.

Ja sillä sipuli!

Parisen viikkoa sitten keräsin sipulisatoni talteen. Sato ei ollut suuren suuri, mutta sitäkin mukavampi on aina käyttää oman maan satoa, niin pitkään kuin se kulloinkin riittää. 

Olin todella iloisesti yllättynyt toukokuussa, kun löysin puutarhaliikkeestä istukaspussin, jossa oli neljää eri sipulilajia. Sellaista olinkin aina kaivannut! Koska ryytimaani on melko pieni ei sinne kovin montaa lajia mahtuisi, jos kaikkia pitäisi ostaa oma pussillisensa. Mutta nyt tänä vuonna siis pääsemme maistamaan eri sipulilajeja omasta maasta.

Jo muinaiset egyptiläiset pitivät sipulia iankaikkisen elämän symbolina sen pyöreän muodon ja samankeskeisten renkaiden vuoksi. Eivätkä egyptiläiset suotta  yhdistäneet sipulia pitkään elämään, koska sipulit sisältävät paljon antioksidatiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat suotuisasti terveyteemme.

Sipulit sisältävät runsaasti erittäin tehokkaana pidettyä antioksidanttia kversetiiniä. Kversetiini estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi sillä oletetaan olevan allergiareaktioita ehkäisevä vaikutus. Kversetiinien oletetaan ehkäisevän syöviltä sekä vaikuttavan sydämeen ja verisuoniin niiden tauteja ehkäisevästi.  

Kversetiinin lisäksi sipulit ovat hyviä C-vitamiinin ja pyridoksiinin (B6-vitamiinin) sekä kaliumin ja magnesiumin lähde. Joidenkin tutkimusten mukaan sipulien käyttö on pienentänyt riskiä sairastua osteoporoosiin naisilla, joilla on korkea osteoporoosiriski.

Sipulit sopivat sellaisenaan salaatteihin ja lähes jokaiseen ruokaan käytettäväksi makua antamaan. Sipulit kestävät hyvin käsittelyn ja eikä se ole onneksi pahitteeksi sipulin terveysvaikutuksillekaan. Kokeile vaikka kuullottaa kerralla monta pilkottua sipulia. Laita kuullotettu sipuli jääkaappiin ja näin sinulla on moneksi päivää sipulisilppua valmiina käytettäviksi eri ruokiin! 

Oma maa mustikka, muu maa...

Tämän vuoden mustikkasato alkaa jo ehtyä ja jäljellä on enää rippeitä muiden poimijoiden jäljiltä. Siitä huolimatta on kiva käydä välillä metsässä ja hakea näitä supermarjoja vielä päivän tai parin tarpeisiin. Näin pakkaseen ehtineet marjat säästyvät myöhempää käyttöä varten.

Mustikkaa ei suotta kutsuta supermarjaksi. Mustikat sisältävät runsaasti C- ja E -vitamiinia sekä paljon kuitua. C- ja E- vitamiinin lisäksi mustikat sisältävät huomattavat määrät myös muita antioksidantteja,  kuten antosyaaneja ja flavonoideja.

Mustikan antosyaanit ovat eduksi silmien terveydelle. Tutkimusten mukaan antosyaanit oletettavasti vaikuttavat positiivisesti hämäränäköön ja ilmeisesti myös ehkäisevät silmänpohjan rappeuman muodostumista. 

Koska mustikalla on edullisia vaikutuksia veren glukoosi ja insuniitasoihin voidaan sitä pitää hyvänä lääkkeenä kakkostyypin diabetekseen. Tutkijoiden mukaan mustikka ehkäisee ainakin rintasyöpäsolujen  kasvua..