Turvottaako?

Arki alkaa jo osalla meistä ja töihin pitäisi lähteä. Mutta kiristääkö housun tai hameen vyötärö? Vai tuntuuko muutoin, että vatsa pömpöttää, sormet ovat kuin nakit ja sääret kuin puupölkyt kaiken lomaherkuttelun jäljiltä?

Syö säännöllisesti pieniä aterioita

Vältät vatsan turvotuksen nauttimalla useita, pieniä aterioita päivän aikana.  Hyvä rytmi syömiselle on kolme varsinaista ateriaa päivässä täydennettynä 1-3 välipalalla tarpeen mukaan. Syömällä säännöllisesti nälkäsi ei ehdi kasvaa kovin suureksi ja syödyn aterian koko pysyy kohtuullisena.

Nauti ateriasi rauhallisesti ja pureskele ruokasi hitaasti. Hotkimalla syödessäsi tulet helposti nielleeksi ruoan tai juoman mukana ilmaa, joka turvottaa. Suuret ruoka-annokset ja varsinkin  myöhään nautittuina aiheuttavat myös turvotusta. Suoliston liikkeet ovat yöllä hitaammat kuin päivisin. Nauti siis runsaammat ateriat jo aiemmin päivällä.

Juo riittävästi

Liian vähäinen juominen turvottaa. Päivittäin tulee juoda noin 1-1,5 litraa juomia ja helteellä tai runsaasti saunoessa enemmänkin. Paras janojuoma on vesi.

Juomien, kuten kivennäisvesien, virvoitusjuomien tai siiderien sisältämä hiilihappo aiheuttaa osalle turvotusta. Varsinkin, jos juot hiilihapotettuja juomia runsaasti. Vaihda ainakin osa hiilihapotetuista juomista pelkkään veteen.

Kärsitkö ummetuksesta?

Ummetuksen oireita voit helpottaa nauttimalla runsaskuituista ruokaa ja juomalla sekä liikumalla riittävästi. Valitse täysjyväviljaa sisältäviä leipiä, riisiä, pastaa tai kuskusia ja nauti reilusti tuoreita kasviksia ja ihania suomalaisia marjoja. Leseillä voit myös helposti lisätä kuidunsaantiasi tai käyttämällä vaikkapa pellavansiemeniä.

Kuitu sitoo itseensä nestettä ja juomisen merkitys korostuu nautittaessasi paljon runsaskuituista ruokia. Ummetuksen vaivatessa saattaa olla tarpeen nauttia jopa tavallista enemmän juomia.

Entä oletko nauttinut liikaa suolaa?

Kesän makkarat, sillit, feta -juusto sisältävät runsaasti suolaa.  Turvotus lisääntyy erityisesti, mikäli nautit normaalisti vähempi suolaista. Suolan natrium sitoo itseensä vettä ja aiheuttaa näin turvotuksen. Suolan aiheuttama turvotus vähenee yleensä parin päivän kuluessa, kun siirryt vähempi suolaisiin ruokiin.

Vai kaasua aiheuttavia ruoakia?

Sipulit, kaalit, paprika, sienet ja herneet tai pavut voivat olla turvotuksen syynä. Turvotusta voivat aiheuttaa myös vaalea tai tuore leipä ja runsaasti sokeria sisältävät ruoat tai leivonnaiset. 

Sokerialkoholit eli ksylitoli, sorbitoli ja fruktoosi voivat myös aiheuttaa turvotusta. Tarkkaile purukumien tai pastillien käyttöäsi, jos ne sisältävät sokerialkoholeja ja tunnet usein itsesi  niiden nauttimisen jälkeen turvonneeksi.

Hyödytkö probiooteista?

Voit saada turvotukseesi apua probiootit. Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka edistävät terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa. Probiootteja löydät ainakin joistakin maidoista, piimästä, jogurteista, teho- ja herajuomista, mehuista, juustoista tai marjakeitoista mm. bifido- tai laktobasillissukuisina mikrobeina.

Kokeile luontaisia nesteenpoistajia

Voit halutessasi kokeilla turvotuksesi hoidoksi kasviksia tai yrttejä, joilla on luontaisesti nestettä poistava vaikutus. Käytä tavallista runsaammin kasviksista kurkkua, selleriä tai ananasta taikka kokeile inkivääriä, persiljaa ja nokkosta, sillä ne poistavat nestettä kehosta.

Muista lisäksi liikkua

Hyvä turvotuksen poistaja on myös liikunta, sillä liikkuminen edistää suolen toimintaa. Ota kori käsivarrelle ja lähde sieni- tai marjametsään. Saat maistuvan sadon lisäksi mieluisaa liikuntaa kehollesi!

Mitä ruoka tekee muistillemme?

Olin tiistaina (7.5.2013) Satu Jyväkorven kirjoittaman ja Suomen muistiasiantuntijoiden julkaiseman Syö muistaaksesi -ravitsemus aivoterveyden edistäjänä -kirjan julkaisemistilaisuudessa. Kirja käsittelee ravinnon ja liikunnan merkitystä aivoterveydelle. Lisäksi kirjassa on käsitelty ikääntyneiden ravitsemusta ja se sisältää myös helppoja ja maistuvia reseptejä. Kirjan innoittamana kirjoitan nyt muistia edistävistä ruokavalinnoista ja tietenkin muutaman sanan myös liikkumisesta, joka on myös lähellä sydäntäni.

Samantyyppinen ruoka, joka on hyväksi aivoillemme on eduksi myös sydämellemme ja verisuoniemme kunnolle. Yleisesti ottaen muistillemme hyvä ruoka vastaa Itämeren ruokavaliota tai on eteläisemmän Välimeren ruokavaliota vastaavaa ruokaa. Toisin sanoen ruokaa, joka sisältää runsaasti kasviksia, niin vihanneksina, juureksina, marjoina kuin hedelminä ja riittävästi hyviä rasvoja sekä kalasta että kasviöljyistä tai pähkinöistä saatuna, täydennettynä täysjyväviljalla.

Nauttithan kalaa riittävästi!
Kalaa olisi hyvä syödä ainakin kahdesti, mutta mieluusti neljäkin kertaa viikossa aivojemme kannalta. Kala tai lähinnä kalaöljyjen runsas saanti suojaa meitä muistisairauksilta. Syö useasti runsasrasvaisia kalalajeja, kuten lohta, muikkuja, siikaa, nieriää, silakkaa, silliä tai joskus vaikkapa anjovista tai makrillia. Kaloista saat runsaasti EPA- ja DHA nimisiä omega-3-rasvahappoja.

Älä unohda muita pehmeitä rasvoja
Myös muut tyydyttymättömät rasvat suojaavat meitä muistisairauksilta. Nauti päivittäin kasviöljyjä, kuten rypsiöljyä, camelina- tai pellavansiemenöljyjä, jotka kaikki sisältävät runsaasti omega-3-rasvahappoja, kuten kalaöljykin.

Muita hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat pähkinät, joista erityisesti saksanpähkinät sisältävät runsaasti  omega-3-rasvahappoja. Saat hyviä, pehmeitä rasvoja myös siemenistä, avokadosta tai kasvimargariineista. Mikäli margariinien käyttö pelottaa, voit aina itse valmistaa riittävästi tyydyttymättömiä öljyjä sisältävän rasvan. Pähkinöistä saat lisäksi antioksidanttinakin toimivaa E-vitamiinia.

Runsain mitoin marjoja ja muita antioksidanttien lähteitä
Suomalaiset marjat, mutta toki myös muut marjat, hedelmät, vihannekset ja juurekset sisältävät yllin kyllin antioksidantteja. Antioksidantit ehkäisevät muistisairauksien syntyä. Niiden tehtävänä elimistössämme on vapaiden radikaalien poistaminen.

Nauttiessamme runsaasti marjoja parannamme aivojemme terveyden lisäksi samalla myös vastustuskykyämme. Lisäksi verisuonemme, ihomme ja limakalvomme pysyvät kunnossa ja saatammepa samalla saada myös hyvän suojan syöpiä vastaan.

Muita hyviä antioksidantin lähteitä ovat esimerkiksi hedelmät, jotka marjojen ohella sisältävät esimerkiksi antioksidanttina toimivaa C-vitamiinia. C-vitamiinia saat paljon esimerkiksi mustaherukoista, lakassa, tyrnistä tai mansikoista. Vihanneksista, joista erityisesti paprikasta, parsa- tai muista kaaleista saa paljon C-vitamiinia. Ja tietenkin saat C-vitamiinia runsaasti myös sitrushedelmistä tai kiivistä.

Kahvinjuojilla kissanpäivät
Kohtuullinen kahvin juonti eli noin 3-5 kuppia päivässä suojaa muistisairauksilta, sillä kahvinjuojien älylliset toiminnot säilyvät ei-kahvinjuojiin nähden paremmin.. Kahvin suojaavina ominaisuuksina pidetään sen sisältämiä magnesiumia, kofeiinia tai antioksidantteja.

Teenjuojien ei  kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon, sillä erityisesti vihreän teen uskotaan parantavan oppimiskykyä ja muistia. Vihreän teessä on lukuisia vaikuttavia aineita, joista muistin kannalta keskeisin on sen antioksidanttina toimivat ketekiinit.

Suussa sulavaa suklaata
Tumma suklaa, jonka kaakaopitoisuus on ainakin 70 % parantaa verenkiertoa aivosoluissa ja lisäksi sen on havaittu parantavan tuloksia muistitesteissä. Saadaksesi riittävästi favonoli nimistä antioksidanttia tulee tummaa suklaata nauttia noin 30-40 g.

Tumma suklaa voi lisäksi  hillitä yskän ärsytystä ja se saattaa auttaa myös painonhallinnassa. Lisäksi tummaan suklaaseen on liitetty monia muitakin terveysvaikutuksia ja siksi jään innolla odottamaan uusia suklaa -tutkimusten tuloksia.

Mausteista lisää makua muistillekin
Monet yrtit sisältävät reippaasti antioksidantteja ja siksi ne auttavat muistimme toiminnassa. Muista mausteista erityisesti kurkuman on huomattu edistävän aivojemme terveyttä. Kurkuman vaikuttavana aineena on sen sisältämä kurkumiini, joka on erittäin voimakas antioksidantti.

B-ryhmän vitamiinit
B-ryhmän vitamiineista erityisesti folaatti, kobalamiini ja pyridoksiini ovat keskeisiä muistin kannalta. Liian niukka folaatin saanti kielii riitämättömästä kasvisten käytöstä sekä niukasta täysjaväviljan saannista. Runsas, jopa ylenpalttinen kasvisten käyttö on eduksi monelta eri kantilta muistiammekin ajatellen.

Täysjyväviljaa unohtamatta
Hyvään, muistia tukevaan ruokailuun kuuluvat täysjyväviljat. Viljoista varsinkin ruis sisältää lignaani nimistä antioksidanttia, jolla on elimistön kroonista tulehdusta vaimentava vaikutus.

Kovia rasvoja ei kovinkaan paljoa

Kovien eli tyydyttyneiden rasvojen runsas käyttö on muistisairauksien riskitekijä, sillä se edesauttaa valtimoiden ahtautumista ja lisää hermokudoksen tulehdusta. Lisäksi kovat rasvat saattavat lisätä plakin määrää aivojen muistikeskuksessa ja aiheuttaa toimintahäiriöitä veri-aivoesteeseen.

Kovien rasvoja saamme voista ja muista rasvaisista maitotuotteista sekä kookosrasvasta ja palmuöljystä. Kovaa rasvaa on usein myös lihassa ja makkaroissa sekä kekseissä ja muissa makeissa tai suolaisissa leivonnaisissa.

Liikkumista älä lopeta
Pitääksesi muistisi virkeänä kannattaa liikua riittävästi laadukkaan ruoan nauttimisen lisäksi. Liikunta parantaa verenkiertoa ja siten myös aivojen hapen sekä ravinnon saantia. Liikunta myös vähentää hiljaista tulehdustilaa elimistössä. Lisäksi liikunta auttaa muistia ja ehkäisee mauistisairauksien syntyä myös ylläpitämällä normaalipainoa.

Selvää tähtiainesta

Minulla oli ilo saada maistaa viime viikolla Robertsin mustikka-vadelma Marjajuomaa. Marjajuoma on valittu vuoden 2013 Tähtituote finalistiksi. Tämän proteiinipitoisen marjajuoman  marja- tai hedelmäpitoisuus on puolet tuotteen painosta. Marjajuomat on valmistettu kokonaisina jauhetuista marjoista. Tällöin mahdollisimman paljon marjojen vitamiineista säilyy,  kuten myös kuitupitoisuus marjojen kuoriosien ollessa mukana. Lisäksi marjojen siemenöljyt ovat mukana juomassa.

Proteiinipitoisuutensa ansiosta juoma sopii hyvin urheilijoille esimerkiksi palautusjuomaksi. Itse voisin suositella juomaa myös ikääntyneille, joiden C-vitamiinin saanti on niukkaa vähäisen marjojen, hedelmien tai kasvisten käytön vuoksi. Sakean rakenteensa vuoksi Marjajuoma saattaisi sopia myös nielemisongelmista kärsiville. Sekä urheilijat että ikääntyneet hyötyvät juoman proteiinipitoisuudesta, sillä riittävä priteiinin saanti edesauttaa lihaskudoksen säilymisessä ja kehittymisessä.

Robertsin marjajuomat sopivat hyvin nautittavaksi, missä ja milloin vain, sillä ne säilyvät huoneenlämmössä. Avattu juoma kannattaa toki säilyttää jääkaapissa. Jos marjojen syönti tuntuu olevan sinulle hankalaa, niin tässä on mielestäni hyvä tuote, jota kannattaa kokeilla! Saat vitamiineja, kuituja ja proteiinia maistuvassa muodossa. 

Itse ainakin intouduin tuotteesta kovin. Harmittaa, kun Tähtituote 2013 -elintarvikekilpailun yleisöäänestysaika oli jo päättynyt, enkä päässyt tätä tuotetta äänestämään.

Ei makeaa mahantäydeltä

Annoin vähän aikaa sitten haastattelun makeahimosta lehteen. Sitä seuraavana viikonloppuna olimme syntymäpäivillä ja juhlien tuoksinassa kävimme keskustelua karkki-, suklaa- sekä suolaisenhimosta. Näiden tapausten innoittamana kirjoitan nyt muutaman rivin aiheesta.

Makeanhimoa tai miksi sitä sitten haluammekaan kutsua, on silloin tällöin meillä kaikilla. Makeanhimo muuttuu haitalliseksi  painomme kannalta ja se yksipuolistaa ruokailuamme vasta, jos meillä on useasti ruokaan liittyviä mielitekoja. 

Jos sinulla on useasti ruokaan liittyviä mielitekoja, niin pohdi seuraavia kysymyksiä.

-Syötkö säännöllisesti? 

-Entä, onko syömäsi ruoka pääsääntöisesti ravitsemuksellisesti laadukasta? Tai oletko opetellut palkitsemaan itsesi tietyllä ruualla vai luotatko liikaa ympäristön antamiin ruokavinkkeihin?

Syö säännöllisesti

Säännöllinen syöminen auttaa meitä jaksamaan niin työssä kuin vapaa-aikana ja pitää mielemmekin virkeänä.  Syödessämme säännöllisesti ehkäisemme hallitsemattoman nälän syntyä, jolloin kykenemme valitsemaan laadukkaampia ruokia ja syömään pienempiä annoksia sekä samalla ehkäisemme myös ruokaan liittyviä mielitekoja. 

Tavoitteena on syödä puolet päivittäisestä energiastamme ennen puoltaväliä hereillä oloamme. Tämä onnistuu helpoiten, kun aloitat päiväsi nauttimalla aamupalan. Mikäli aamupala ei maistu heti herättyäsi, niin ota ruokaa mukaan työmatkalle tai syö aamupala viimeistään saavuttuasi töihin.

Liian niukka syöminen lounaalla tai lounaan jättäminen kokonaan pois päivän aterioista lisäävät myös  mielitekoja myöhemmin päivällä. Salaatti- ja keittolounaat saattavat olla liian niukkaa syömistä, jos näiden aterioiden jälkeen tulee jo parin tunnin kuluessa kova nälkä tai usein mielitekoja. Toki salaatti- ja keittolounaat ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja, mikäli ne sisältävät myös proteiinia ja tarvittessa täydennämme niitä esimerkiksi täysjyväleivällä. 

Nauti laadukasta ruokaa

Syö pääosin laadukasta eli sellaista ruokaa, joka sisältää runsaasti ravintoaineita, kuten proteiinia, vitamiineja, mineraaleja, antioksidantteja ja kuitua. Laadukas ruoka ehkäisee nälkää ja siten myös mielitekojen syntyä. Nauti riittävästi proteiinia sisältävä ruokia, kuten kalaa, lihaa, kananmunaa, palkokasveja ja maitoa sekä maitotuotteita, jokaisella aterialla jotakin.

Valitse lounaalla lautasellesi runsaasti kuitua sisältäviä hiilihydraattilisäkkeitä, kuten tummaa pastaa, riisiä tai kuskusia vaaleiden, niukkakuituisten vaihtoehtojen sijasta. Syö leipäsi  täysjyväisinä vaihtoehtoina, joissa on vähintään 6 g kuitua/ 100 g leipää kohden tai arkikäytössä leivässä voisi olla kuitua mieluusti 8 g.

Panosta myös runsaaseen kasvisten syöntiin, sillä ne sisältävät kuitujen lisäksi paljon muitakin terveyttä edistäviä ravintoaineita ja ovat omalta osaltaan vaimentamassa mielitekojen syntyä. Kasviksia voi nauttia sellaisenaan, salaatteina tai lisäkkeinä vaihdellen omia mieltymyksiä kuunnellen runsaastikin.

Itsensä palkitseminen
Mielemme kaivatessa tiettyä makeaa tai suolaista herkkua (tai oikeammin yleensä ruokaa) ja nautittuamme kyseistä herkkua sekä saatuamme siitä hyvänolontunteen, opetamme samalla itsellemme tämän herkun olevan meille mieliteon kohde tai palkinto. Herkusta saatava hyvänolontunne on yleensä kuiten vain kylläisyyden tuomaa hyvää oloa.

Samalla tavalla kuin opimme jonkin herkun antamaan hyvänolontunteeseen, voimme oppia siitä poiskin. Huolehtimalla riittävästä ja laadukkaasta syömisestä aeimmin päivällä ja tarjoamalla elimistöllemme kunnon ruokaa tai laadukkaan välipalan herkkujen tilalla, tarvetta itsensä palkitsemiseen ja mielitekoja ei synny yleensä kovin useasti.

Mieliteon hallintaa

Mieliteon erottaa nälästä siitä, että mieliteko menee ohitse, vaikka ei söisikään mitään. Nälän tyydyttäminen vaatii syömistä. Mieliteoille on ominaista ohimenevyyden lisäksi se, että ne heikkenevät vähitellen, ellei haluille anneta jatkuvasti periksi. 

Seuraavan kerran mielihalun iskiessä voit lähteä pienelle kävelylle, leikkiä lapsesi kanssa tai vaikka soittaa kaverillesi. Mieti, mitä muuta mielekästä voisit tehdä silloin, kun mielihalu yleensä iskee? Mieliteko laimenee jo noin 10 - 15 minuutin kuluessa. Kun olet useasti pysytynyt vastustamaan mielihaluasi, huomaat pian ettei halun tunteita ilmene niin useasti kuin aiemmin.

Ruokavinkit
Ympäristöstämme tarjoaa koko ajan meille runsaasti vinkkejä syömiseen. Olemme ehkä tottuneet palkitsemaan itseämme poikkeamalla työmatkallamme kioskilla tai ruokaostoksilla käydessämme kävelemme aina keksi- tai sipsihyllyjen ohi ostaen itsellemme jotakin herkkua. Tällöin yksinkertaisin  tapa on opetella tekemään jotakin toisin.

Voimme esimerkiksi ajaa kioskin ohi pysähtymättä tai ajaa toista reittiä kotiin. Bussilla matkustettaessa kannattaa jäädä vasta seuraavalla pysäkillä pois ja ajaa näin kioskin ohitse. Kaupassa voimme etukäteen suunnitella reittimme uudellen, jotta vältymme liiallisilta houkutuksia. Voimme myös tehdä etukäteen kauppalistan ja kaupassa ostamme vain  ruokia, jotka lukevat listassamme.

Riittävä nukkuminen ja stressi
Säännöllisen syömisen ja liikkumisen lisäksi hyvinvointiamme tukee riittävä nukkuminen ja pitkäaikaisen stressin välttäminen. Aamuisin tulisi herätä virkeänä ja levänneen oloisena. Pohdi mahdollisesti tarvittavia muutoksia ilta- ja nukkumaanmenorutiineihisi, mikäli tunnet itsesi aamuisin useasti väsyneeksi.

Varsinkin lyhytaikainen stressi voi olla hyväksikin, mutta pitkään jatkuessa stressi voi muuttua haitalliseksi. Aloita tarvittaessa stressin suitsiminen tekemällä edes yksi kiireettömyyttä puoltava teko päivittäin.

Punaiset terveyspommit

Punajuuri on ehdottomasti yksi suosikkikasviksistani. Käytän niistä vain juureksen, vaikka lehdetkin olisivat kuulemma hyvää syötävää. Tykkään punajuurista maun lisäksi niiden mahtavasta väristä eikä pelkästään ruoissa vaan myös ryytimaalla.

Punajuuret ovat superruokaa erityisesti sisältämiensä folaatin, kuitujen ja antioksidanttien vuoksi. Punajuuret sisältävät runsaasti myös mangaania, magnesiumia, kaliumia ja rautaa. Lisäksi punajuuret ovat hyviä C-vitamiinin ja pyridoksiinin (B6 -vitamiinin) lähteitä.

Kuten keväällä jo kirjoittelinkin voisimme me suomalaiset parantaa folaatin saantiamme. Folaattia tarvitsemme punasolujemme uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä ehkäisemään verisuoniemme ahtautumista. Folaatti lisäksi tukee hedelmöittymistä ja on erittäin tärkeä vitamiini alkuraskaudessa. Nyt on hyvä hetki parantaa folaatinsaantiaan nauttimalla runsaasti punajuuria lisäkkeinä ja erilaisissa ruoissa.

Punajuuri saa värinsä betalaiineista. Betalaiinit ovat antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöämme vanhenemiseen liittyviltä muutoksilta, ehkäisevät syövän syntyä ja suojavat sekä sydäntämme että verisuoniamme.

Punajuuria on perinteisten punaisten lisäksi myös valkoisina tai raidallisina. Muotokin voi vaihdella pyöreästä ja litteän mallisesta aina pitkuliaiseen muotoon saakka.

Itse pidän eniten punajuurista sellaisenaan paahdettuina ja nautin niitä lisäkkeenä. Punajuuriruoat ovat myös erittäin hyviä, kuten punajuurisosekeitto tai halloumin kanssa vuokaruokana. Borssikeittokin on yksi suosikkini. Tämän syksyn ensimmäinen rosollikin jo nautittu, joka mielestäni on todella hyvä syysruoka tuoreista juureksista valmistettuna.

Ja sillä sipuli!

Parisen viikkoa sitten keräsin sipulisatoni talteen. Sato ei ollut suuren suuri, mutta sitäkin mukavampi on aina käyttää oman maan satoa, niin pitkään kuin se kulloinkin riittää. 

Olin todella iloisesti yllättynyt toukokuussa, kun löysin puutarhaliikkeestä istukaspussin, jossa oli neljää eri sipulilajia. Sellaista olinkin aina kaivannut! Koska ryytimaani on melko pieni ei sinne kovin montaa lajia mahtuisi, jos kaikkia pitäisi ostaa oma pussillisensa. Mutta nyt tänä vuonna siis pääsemme maistamaan eri sipulilajeja omasta maasta.

Jo muinaiset egyptiläiset pitivät sipulia iankaikkisen elämän symbolina sen pyöreän muodon ja samankeskeisten renkaiden vuoksi. Eivätkä egyptiläiset suotta  yhdistäneet sipulia pitkään elämään, koska sipulit sisältävät paljon antioksidatiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat suotuisasti terveyteemme.

Sipulit sisältävät runsaasti erittäin tehokkaana pidettyä antioksidanttia kversetiiniä. Kversetiini estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi sillä oletetaan olevan allergiareaktioita ehkäisevä vaikutus. Kversetiinien oletetaan ehkäisevän syöviltä sekä vaikuttavan sydämeen ja verisuoniin niiden tauteja ehkäisevästi.  

Kversetiinin lisäksi sipulit ovat hyviä C-vitamiinin ja pyridoksiinin (B6-vitamiinin) sekä kaliumin ja magnesiumin lähde. Joidenkin tutkimusten mukaan sipulien käyttö on pienentänyt riskiä sairastua osteoporoosiin naisilla, joilla on korkea osteoporoosiriski.

Sipulit sopivat sellaisenaan salaatteihin ja lähes jokaiseen ruokaan käytettäväksi makua antamaan. Sipulit kestävät hyvin käsittelyn ja eikä se ole onneksi pahitteeksi sipulin terveysvaikutuksillekaan. Kokeile vaikka kuullottaa kerralla monta pilkottua sipulia. Laita kuullotettu sipuli jääkaappiin ja näin sinulla on moneksi päivää sipulisilppua valmiina käytettäviksi eri ruokiin! 

Oma maa mustikka, muu maa...

Tämän vuoden mustikkasato alkaa jo ehtyä ja jäljellä on enää rippeitä muiden poimijoiden jäljiltä. Siitä huolimatta on kiva käydä välillä metsässä ja hakea näitä supermarjoja vielä päivän tai parin tarpeisiin. Näin pakkaseen ehtineet marjat säästyvät myöhempää käyttöä varten.

Mustikkaa ei suotta kutsuta supermarjaksi. Mustikat sisältävät runsaasti C- ja E -vitamiinia sekä paljon kuitua. C- ja E- vitamiinin lisäksi mustikat sisältävät huomattavat määrät myös muita antioksidantteja,  kuten antosyaaneja ja flavonoideja.

Mustikan antosyaanit ovat eduksi silmien terveydelle. Tutkimusten mukaan antosyaanit oletettavasti vaikuttavat positiivisesti hämäränäköön ja ilmeisesti myös ehkäisevät silmänpohjan rappeuman muodostumista. 

Koska mustikalla on edullisia vaikutuksia veren glukoosi ja insuniitasoihin voidaan sitä pitää hyvänä lääkkeenä kakkostyypin diabetekseen. Tutkijoiden mukaan mustikka ehkäisee ainakin rintasyöpäsolujen  kasvua..

Haricot verts

Olen joskus nuorena lukenut vuoden ranskaa ja Haricots verts oli sana, jonka osasin lausua hyvin! Se ei tosin ole ainoa syy, miksi halusin kirjoittaa vihreistä pavuista. Haricots verts tarkoittaa oikeammin taitepapua, joka on yksi tarhapapujen viljelymuoto.

Vihreiden papujen käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt viime vuosina. Papuja kannattaa nauttia sisältämiensä proteeinien ja kuitujen sekä tiamiinin vuoksi. Vihreiden papujen kuitu on pääosin liukoista kuitua, joka on hyväksi niin sokeri- kuin kolesteroliaineenvaihduntamme kannalta.

Vihreät pavut sopivat erittäin hyvin käytettäviksi salaateissa, joissa itse pidän niistä eniten. Pavut sopivat myös sellaisenaan lämpimänä lisäkkeenä nautittaviksi niin kala- kuin liharuokien kanssa sekä tietenkin kasvisruokien kanssa. Vihreät pavut sopivat hyvin myös käytettäviksi padoissa tai pataruoissa.

Yleisimmät tarhapavut, jotka ovat käytössämmme ovat juuri vihreät taite- ja leikkopavut. Niin hyviä kuin pavut ovatkin, on ne kuitenkin keitettävä ennen käyttöä. Keitettäessä papujen sisältämät elimistölle haitalliset  glykosidit häviävät.

Kasvikunnan proteiinit ovat hyvää vastapainoa lihakunnan proteiineille. Kasvisten "proteiinien kasvatus" kuluttaa vähemmän ympäristöämme. Jos sinulla on sopivankokoinen parvelaatikko tai pienikin ryytimaa, niin papujen kasvatus onnistuu niissäkin hyvin. Nyt kasvatuspuuhat saavat jäädä muhimaan ja odottamaan ensi kesää, mutta sillä välin nautimme tämän vuoden papusadosta!

Vastustamaton vattu

Vadelmassa on melko voimakas, mutta erittäin hyvä arominsa. Vadelma sisältää paljon ravintokuitua ja runsaasti myös folaattia. Lisäksi vadelma on hyvä antioksidantti lähde, kuten muutkin marjamme. Nauttikaamme siis paljon vattuja!

Vadelma on yksi runsaskuituisemmista marjoista. Siksi vadelmat täyttävätkin kivasti vatsaa vaikka ovat lähes energiattomia. Vadelma on lähes mansikan veroinen folaatin lähde, vaikka ei aivan ruusunmarjoille pärjääkään.

Vadelma sisältää runsaasti ellagitanniinia (ellagihappoa) lakkojen ja mesimarjan ohella. Vaikka ellegitanniini ei ole varsinaisesti ravintoaine, on sillä kuitenkin lukuisia ihmisen terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Ellagitanniini  estää haitallisten suolistobakteerien kasvua ja se kuuluu polyfenoleihin. 

Vadelma sisältää jonkin verran kivennäisaineita ja mineraaleja, joista eniten magnesiumia, mangaania, kalsiumia ja fosforia. C-vitamiinia vadelma ei kuitenkaan sisällä kovinkaan paljoa, mutta kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi omenat.

Parhaimmillaan vadelmat ovat mahdollisimman pian poimimisen jälkeen nautittuna, mutta sitä käytetään miellyttävän arominsa myös mehujen ja hillojen valmistuksessa. Vadelmia käytetään mustikan lisäksi kuningatarhillon aineosana. Marjojen lisäksi voi vadelmasta käyttää ainakin lehtiä. Lehdet sopivat teehen niin tuoreena kuin kuivattunakin.

Mahantäydeltä mansikkaa

Mansikat ovat vähäenergistä herkkua huomattavan vesipitoisuutensa ansiosta.  Mansikoita kannattaa nauttia runsaasti, koska ne sisältävät paljon C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kuten folaattia ja fenoliyhdisteitä sekä kuituja. 

Jo reilu 2 desilitraa mansikkaa sisältää  tarvittavamme päivittäisen C-vitamiinimäärän. Eli 100g mansikkaa sisältää C-vitamiinia 60 mg. Myös folaattia silmälläpitäen mansikka on hyvä valinta.

Mansikka on myös hyvin kuitupitoinen marja. Mansikka sisältää tuorepainostaan 2,4 % kuitua. 3 desilitrasta  mansikoita saamme yhtä paljon kuitua kuin yhdestä pienestä täysjyväruisleipäpalastakin!

Mansikat sisältävät runsaasti flavonoideja, joista ne saavat kauniin värinsä. Lisäksi ne sisältävät fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistömme suojamekanismeja ja ehkäisevät haitallisten mikrobien kasvua.

Mansikat maistuvat parhaimmalta tuoreeltaan joko sellaisenaan tai vaikkapa maidon kera nautittuna. Mansikat sopivat hyvin myös käytettäväksi salaateissa ja tietenkin mansikkakakku kuuluu myös kesään.

Käytä kalaa

Kalaa ei suotta suositella nautittavaksi ainakin kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Kalan nauttiminen ehkäisee sydän- ja veritautien syntyä, pitää nivelemme notkeina ja mielen kirkkaana. Kalan terveysvaikutukset perustuvat erityisesti sen hyvälaatuisiin rasvoihin ja D-vitamiiniin. Lisäksi kalasta saadaan hyvälaatuista proteiinia. 

Kalan rasvat

Kalan sisältämä rasva on pääosin terveydellemme edullista omega 3- rasvoja. Kalasta saamme erityisesti pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Kalan rasvat suojaavat muistiamme, ehkäisevät sydän- ja verisuonisairuksien syntyä, pitävät ihomme ja silmämme kunnossa sekä mielialamme kunnossa.

Eri kalalajien rasvapitoisuudet vaihtelevat 0,5 - 24 % välillä. Runsasrasvaisia kalalajeja ovat lohet, makrilli, muikut, sardiini ja siika. Rasvaa vähän sisältävät muun muassa hauki, ahven ja tonnikala. Hyväaromisina kaloina niitäkin on mukava syödä, mutta pääpaino valituissa kaloissa olisi hyvä olla rasvaisimmissa kalalaaduissa, jotta saamme riittävästi hyvälaatuisia rasvoja. 

D-vitamiini

Kaikissa kaloissa on runsaasti D-vitamiinia riippumatta niiden rasvapitoisuudesta. Erityisen paljon D-vitamiinia sisältävät kuha, siika, silakka ja lohi. Kala on keskeinen D-vitamiinin lähde ruoastamme. D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää luustollemme.

Arvokkaat proteiinit

Kalojen sisältämä proteiini on laadultaan hyvää, kuten kananmunien ja lihan sisältämät proteiinitkin. Nauttiessasi kalaa pidät hyvää huolta myös lihastesi kunnosta.

Kalaa monipuolisesti

Nauti kalaa monipuolisesti vaihdellen niin järvi-, meri- kuin säilykekalaa. Kalaa olisi hyvä nauttia 150 g annos  kerralla.kerralla, jotta turvaisimme riittävän rasvahappojen saannin.  

Kauraa, ohraa ja muuta hyvää täysjyvää

Laadukkaat täysjyvätuotteet sisältävät runsaasti kuituja, B -ryhmän vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia yhdisteitä, kuten antioksidantteja. Mineraaleista viljat sisältävät erityisesti rautaa, sinkkiä, mangaania, kuparia ja seleeniä. Lisäksi täysjyväviljat sisältävät fenolihappoja ja lignaaneja, jotka ovat tärkeitä suolistomme bakteereille.

Kaura

Kaura sisältää kuitua, monipuolisesti proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa. Kauran sisältämä kuitu on  pääosin beetaglukaania. Beetaglugaani muodostaa veden kanssa hyytelömäisen massan, joka sitoo suolessa sappihappoja sekä kolesterolia ja kuljettaa niitä pois elimistöstä. Kaura pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tasapainottaa vatsan toimintaa. Kauran beetaglukaani vaikuttaa myös veren sokeri- ja insuliinitasoon ja sopii siten hyvin myös diabeetikoille.

Kauraleseet ja -hiutaleet sisältävät kuituja ja sopivat hyvin eri ruokiin ja leivontaan. Kaurapuuron nauttiminen  aamulla on edelleen mahtava startti päivään. Nykyään täysjyväkauraa käytetään paljon leivissä. 

Ohra

Ohra on aiemmin ollut Suomessa pääasiallisin käytetty vilja, ennen rukiin käytön lisääntymistä. Ohrassa on myös runsaasti beetaglukaania. Kauran tavoin ohra auttaa alentamaan verenkolesterolipitoisuutta ja tasaa verensokeria.

Ohra on hyvin monikäyttöinen vilja, joka sopii hyvin puuroihin, leipien tai erityisesti rieskojen valmistukseen. Leivissä ohran lisäksi käytetään yleensä vehnäjauhoja, koska ohra ei sisällä sitkoa. Ohraa voi käyttää myös esimerkiksi riisin, pastan tai perunan tilalla hyvänä kuitupitoisena lisäkkeinä. Ohra sopii hyvin käytettäväksi  myös muurinpohjalettutaikinaan. 

Vehnä

Valkoinen vehnä on terveytemme kannalta epäedullista ja siksi sen käyttöä tulisi vähentää. Täysjyvävehnä on terveysvaikutukseltaan aivan omaa luokkaansa valkoiseen vehnään verrattuna. Täysjyvävehnä sopii hyvin leivontaan, kuten ruoanvalmistukseenkin. Täysjyvävehnä  vaikuttaa erityisesti suoliston hyvinvointiin.  

Ostaessasi leipää, mysliä, muroja tai muita viljatuotteita tarkista pakkausmerkinnöistä, että ne sisältävät täysjyvää. Täysjyvässä on kaikki viljan hyvät ominaisuudet niin kuidut kuin suojaravintoaineetkin.

Mikäli tarkkailet pakkauksista vain kuitu merkintöjä, saattavat ne joskus johtaa harhaan. Kuitua on saatettu lisätä tuotteeseen, jotta se antaisi terveellisemmän vaikutuksen. Kuitulisät toki lisäävät tuotteen kuidun määrää, mutta sillä ei ole vaikutusta antioksidantti, mineraali ja vitamiinipitoisuuksiin. Yleensä kuitupitoisuus on kuitenkin hyvä ilmaisin siitä, että tuote on terveydellä eduksi.

Valitse arkena aina täysjyväviljaa, jotta saat viljojen kaikki hyödyt hyväksesi. Täytetty vaalea patonki silloin tällöin lounaaksi tai vaaleita sämpylöitä vaikkapa suunnuntai brunssilla tai perjantai-iltaisin ovat sallittuja herkkuja, mutta päivittäiseksi syömiseksi vaaleista leivistä ei ole.

Ruista ranteeseen

Ruis on kuulunut suomalaiseen ruokapöytään jo todella pitkään. Rukiin mausta kannattaa edelleen nauttia, koska sillä on erittäin paljon hyviä terveysvaikutuksia erityisesti sisältämänsä kuidun vuoksi. Kuidun lisäksi hyvien terveysvaikutusten taustalla on myös rukiin sisältämät bioaktiiviset yhdisteet. Ruista tai muuta täysjyväviljaa olisikin hyvä syödä jokaisella aterialla. 

Miksi ruista kannattaa nauttia?

Ruis auttaa painonhallinnassa pitämällä nälän loitolla ja lisäämällä kylläisyyden tunnetta. Lisäksi ruis parantaa vatsan toimintaa ja estää siten ummetusta. Ruis tasoittaa verensokeria ja pitää yllä hyvää virestilaa ja auttaa  jaksamaan. Rukiin nauttimisella on etua sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen niin ehkäisyssä kuin hoidossakin.

Ruis alentaa veren kolesteroliarvoja. Pohjoismaisessa tutkimuksessa sydäntautiriskissä olevien ruisleipää syövien miesten kolesterolitasot laskivat vehnäleipää syöviin verrattuna. Ruis vähentää aterian jälkeistä insuliinitarvetta. Elimistö pystyy käsittelemään rukiista tulleen sokerin pienemmällä määrällä insuliinia kuin muista viljoista saadun sokerin. Rukiin voidaan sanoa tavallaan suojaavan haimaa.

Rukiin bioaktiiviset yhdisteet, kuten antioksidantit, lignaanit ja sterolit sekä muut fenoliset yhdisteet suojaavat myös osaltaan sydän- ja verisuonitaudeilta. Runsas rukiin nauttiminen saattaa myös vähentää riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään.

Rukiin sisältämistä lignaaneista syntyy suolistossa hormonin kaltaisia aineita, joilla on rinta- ja eturauhassyöpiä suojaava vaikutus. Ruoansulatuskanavassa kuidut sitovat haitallisia aineita kuljettaen ne pois ja siten ne osaltaan suojaavat myös suolistosyöviltä.

Nauttimalla ruista saat myös runsaammin vitamiineja ja mineraaleja vaaleisiin leipiin nähden. Valitessasi vaalean leivän, saat lähes yksinomaan hiilihydraatteja ja muut arvokkaat ravintoaineet jäävät saamatta. Ruis on hyvä magnesiumin, raudan ja sinkin lähde. Mineraalien lisäksi ruis sisältää paljon B -ryhmän vitamiineja.

Hyvänä hiilihydraatin lähteenä kuitupitoinen ruis antaa energiaa tasaisti ja pitkäkestoisesti. Tasaisesta  energiansaannista on hyötyä aivojen toiminnan kannalta.


Paljonko ruisleipää päivässä?

Päivittäinen kuidunsaanti suositus on 30-35 g. Ruis sisältää runsaasti kuitua ja nauttimalla ainakin puolet päivittäisestä viljoistasi rukiina, päivittäinen kuidun saantisi on yleensä turvattu. Esimerkiksi 20 g kuitua saat nauttimalla neljä palaa täysjyväruisleipää TAI kolme täysjyväruisleipää ja lautasellisen puuroa. Tavallista ruisleipää pitää nauttia kuusi viipaletta saadakseen 20 g kuitua.

Nautittavien leipien määrä riippuu energiantarpeestasi ja muiden viljavalmisteiden käytöstäsi sekä kasvisten käyttömääristäsi.

Jos tuore ruisleipä turvottaa tai aiheuttaa ilmavaivoja, kokeile paahtaa ruisleipäviipaleet. Paahdettu leipä aiheuttaa yleensä harvemmin oireita kuin tuore leipä. Voit kokeilla myös näkkileipää tuoreen leivän tilalla. Myös puurot ovat yleensä hyvin siedettyjä.

Ruiskuitu saattaa heikentää raudan imeytymistä. Imeytymistä voit parantaa nauttimalla rukiin yhteydessä kotakin eläinrautaa, kuten leivällä leikkelettä. Nauttimalla lisäksi C -vitamiinia eli kasviksia, hedelmiä tai marjoja tehostat edelleen raudan imeytymistä.

Mikäli et ole tottunut rukiin makuun, opettele nauttimaan ruista korvamalla yhden päivittäisestä leivästä ruisleivällä. Lisää ruisleipien osuutta vähitellen, jotta myös elimistösi ehtii tottua runsaanpaan kuidun saantiin. Ihmiset tottuvat uusiin makuihin noin 15 maistamiskerran jälkeen.

Itämeren ruokavalio - parhaat palat Pohjolasta

Itämeren ruokavalio on ainakin yhtä edullinen  terveytemme kannalta kuin paljon kirjoitettu ja terveelliseksi tunnettu Välimeren ruokavalio. Itämeren ruokavalio koostuu ruoka-aineista, joita saamme läheltä ja se sopii siksi myös hyvin ruokaperinteeseemme.

Itämeren ruokavalion perustan muodostavat

1) täysjyvävilja

2) kala

3) kotimaiset marjat

4) kasvikset

5) rypsiöljy

Näiden lisäksi Itämeren ruokavaliota täydennetään vähärasvaisella maidolla tai maitotuotteilla ja lihatuotteilla. 

Tulevina viikkoina kirjoitan tarkemmin näistä Itämeren ruokavalion superruoista. 

Rautaa, rautaa

Kolmas ravintoaine, jonka saanti on osalla meistä liian vähäistä on rauta. Raudanpuutosta on erityisesti nuorilla kasvuikäisillä (10-18 -vuotias) tytöillä, naisilla, joilla on runsaat kuukautiset tai raskaana olevilla.

Rautaa toimii elimistössämme hapenkuljettajana punasolujen hemoglobiinissa ja lihasten myoglobiinissa. Rautaa tarvitsemme myös entsyymien toimintaan.

Saamme rautaa runsaasti maksasta ja sisäelimissä sekä liha- ja kalaruoista. Myös viljat, pavut, herneet ja linssit sisältävät rautaa, jota kutsutaan ei-hemiraudaksi. Liha- ja kalatuotteiden hemirauta imeytyy paremmin kuin ei-hemirauta. Nauttimalla ei-hemiraudan yhteydessä liha- tai kalatuotteita tehostat raudan imeytymistä. Syödessäsi lihaa, voit valita välillä riistaa tai lammasta, koska niiden rautapitoisuus on oikein hyvä.

Autat raudan imeytymistä nauttimalla samalla C-vitamiinia.  Hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, joita kannattaa nauttia joka aterialla myös raudan imeytymisen tehostamiseksi. Laittamalla esimerkiksi ruisleipäsi päälle kinkkuleikkeleen ja paprikasiivuja, tehostat ei-hemiraudan imeytymistä ruisleivästäsi jopa kaksinkertaiseksi. Sillon tällöin voit valita leikkeleen tilalle maksamakkarasiivuja, koska se sisältää runsaasti rautaa.

Vältä runsasta teen juontia heti aterian päätteeksi, mikäli epäilet saavasi niukasti rautaa. Myös kahvi ja kaakao heikentävät hemiraudan imeytymistä, mutta heikentävä vaikutus ei ole yhtä suuri teehen verrattuna. Lisäksi kalsium heikentää raudan imeytymistä.

Raudanpuutos aiheuttaa anemiaa, jonka oireita ovat mm. väsyminen ja hengästyminen. Tarkistuta rauta-arvosi, jos kuulut riskiryhmään tai epäilet muutoin liian vähäistä raudan saantia. Hemoglobiinin lisäksi kannattaa tarkistuttaa seerumin ferritiini, joka kertoo elimistön varastoraudan pitoisuuden.

Lähde ulos täyttämään D-vitamiinivarastoja auringosta!

D-vitamiiini on folaatin ohella toinen vitamiini, jonka saantimme on usein riittämätöntä.  D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota muodostuu auringon UVB -säteilyn vaikutuksesta iholla.

Saamme Suomessa toukokuusta syyskuulle riittävästi D-vitamiinia auringon valon vaikutuksesta. Aurinko onkin kesäaikaan paras D-vitamiininlähteemme. D-vitamiinia saamme lisäksi ruoista, kuten kalasta, metsäsienistä ja vitaminoiduista maitotuotteista sekä kananmunasta.

Meidän olisi hyvä olla auringossa ainakin 10-15 minuuttia muutaman kerran viikossa, jotta saisimme auringon valon vaikutuksesta riittävästi D-vitamiinia. Auringossa on hyvä oleskella ainakin kasvot, kädet ja käsivarret paljaina, jotta D-vitamiinisynteesiä pääsee tapahtumaan. 

Paras aika oleilla auringossa on suunnilleen kello 11-15 välillä. Vaikka oleilisimme pidempään auringossa, niin siten emme voi saada liikaa D-vitamiinia: Iho sätelee sopivaa tuotannon määrää.

D-vitamiinin kannalta olisi parasta oleskella auringossa vain usein toistuvia, mutta lyhyitä aikoja kerraallaan. Mikäli haluat täydentää  D-vitamiinivarastojasi auringon UVB säteilyn avulla, niin jätä silloin aurinkovoiteet käyttämättä. Aurinkovoiteet estävät D-vitamiinin muodotumisen iholla.

Tarvitsemme D-vitamiinia luuston muodostumiseen. Lisäksi D-vitamiini parantaa lihasten toimintaa ja vastustuskykyä. Riittävällä D-vitamiinin saannilla voimme mahdollisesti myös ehkäistä diabeteksen, nivelreuman ja syöpien syntyä.

Vaikka D-vitamiinia tuotetaan auringonvalon vaikutuksesta iholla, on kuitenkin muistettava, että lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit ja yli 60-vuotiaat tarvitsevat D-vitamiinitäydennystä ympäri vuoden.

Anna auringon helliä ihoasi ja täyttää D-vitamiinivarastosi! 

Mutta älä polta ihoasi auringossa!

Syksyllä palaankin uudelleen D-vitamiiniin, jolloin auringonvalosta saatava D-vitamiini ei enää riitä ja, kun kesällä täydentyneet varastomme ovat huvenneet.

Kiinnitä huomiota folaatin saantiisi

Syötkö riittävästi tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä?

Entä käytätkö täysjyväviljaa?

Suomalaiset saavat tutkimusten mukaan riittävästi muita vitamiineja ja kivennäisaineita, paitsi folaattia ja D-vitamiinia. Folaatti eli foolihappo on vesiliukoinen vitamiini. Sitä saamme erityisesti täysjyväviljasta, tuoreista kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä pavuista. Myös maksassa on paljon folaattia. 

Folaatin saanti on maassamme monesti niukkaa juuri vähäisen tuoreiden kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöstä johtuen. Kasviksia, marjoja tai hedelmiä olisi hyvä nauttia jokaisella aterialla jotakin. Runsaalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä on myös monia muita terveydelle suotuisia vaikutuksia ja siksi kasviksia kannattaakin käyttää paljon.

Kasvisten aatelia foolihapon kannalta ovat parsa, punajuuri ja kaalit, kuten lehti-, parsa-, ruusu-, kukka- ja kyssäkaali. Juuri nyt on parsa-aika alkamassa ja voimme nauttia parsasta täysin siemauksin sellaisenaan tai vaikka salaateissa! Yrteistä eniten folaattia sisältävät persilja ja basilika. Hyvän makunsa lisäksi niitä kannattaa silputa ruokiin reilusti myös folaattia silmällä pitäen.

Onneksi olemme jo kesän kynnyksellä ja saamme aivan kohta tuoreita marjoja. Ruusunmarjassa on marjoista eniten folaattia, mutta niitä joudumme vielä odottamaan pidempään. Paljon folaattia sisältävät myös mansikka ja vadelma, joiden satokausi on aiemmin. Hedelmistä kannattaa valita useammin kiivejä, appelsiineja, greippejä tai mandariineja, jos epäilee vähäistä folaatin saantia. Guavassa on eniten hedelmistä folaattia. Guavaa  kannattaa nauttia matkustaessa ulkomailla.

Nauttiessamme lisäksi kuitupitoisia viljavalmisteita varmistamme riittävän foolihapon saannin. Samalla saamme myös ravintokuituja. Perinteisen rukiin  lisäksi myös ohrasta, kaurasta ja vehnästä on saatavana monia täysjyväleipiä ja -jauhoja. Voit kokeilla myös tattaria, jos se maistuu sinulle paremmin. 

Folaattia tarvitsemme solujen jakaantumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Suurinta folaatin tarve on sikiöaikana, koska folaattia tarvitaan kudosten kasvuun. Siksi hedelmällisessä iässä oleville naisille suositellaan folaattia 400 mikrogrammaa päivässä. Muille  aikuisille saantisuositus on 300 mikrog päivässä.

Nautitaan runsaasti tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa, niin huolehdimme myös riittävästä folaatin saannistamme!

Laadukasta ravintoa helposti

Laadukkaan ja terveellisen ravinnon tulee olla meille ilon ja nautinnon lähde, eikä se saa tarkoittaa väritöntä ja mautonta ruokaa. On monia tapoja toteuttaa laadukasta ruokailua. Tosin on joitakin kulmakiviä, jotka olisi hyvä löytyä kaikkien meidän ravitsemuksesta.

Laadukas ja terveellinen ravinto on monipuolista, vaihtelevaa ja maukasta syömistä. Laadukas ruoka  sisältää runsaasti kehomme tarvitsemia energia-, suoja- ja rakennusaineita. Jos suurin osa nauttimastamme ruoasta sisältää runsaasti ravintoaineita täytämme laadukkuuden vaatimuksen.

Ruoan monipuolisuus toteutuu, kun syömme erilaisia ruoka-aineita vaihtelevasti. Meidän olisi hyvä syödä monipuolisesti, jotta saisimme tasapainoisesti eri ravintoaineita.

Laadukkaan ruoan tulisi olla myös maukausta eli sellaista ruokaa, jonka syömisestä nautimme. Laadukastakin ruokaa tulee nauttia kohtuullisesti eli sen verran kuin kulutamme, koska terveellisiäkin ruokia voi syödä liikaa ja yksipuolisesti.

Laadukkaan ruokailun yksi kulmakivistä on rentous eli ruokailumme ei saisi olla liian tiukkapipoista, joskaan ei holtitontakaan. Kun ruokailun päälinjat ovat kunnossa, niin mukaan mahtuu hyvin herkkujakin.

Tervetuloa

Tervetuloa
seuraamaan juuri avattuja ravitsemusasiantuntijapalveluja tarjoavan yritykseni Barosanan sivustoja!

Kirjoitan tänne viikottain tai vähintään kahden viikon välein juttuja ravitsemuksesta, ehkäpä myös liikunnasta ja muusta hyvinvoinnista sekä laitan sivustoille hyviä, käytössäni olevia reseptejä myös teille kokeiltavaksi.

Lukuiloa!